Elämän pienistä iloista osa 5

Hyvin toteutettu nestetankkaus ennen ja jälkeen urheilusuoritusta sekä suorituksen aikana varmistaa usein onnistuneen harjoituksen. Viime kesän huikean pitkän hellejakson aikana täytyi pitkien pyörälenkkien nestehuolto suunnitella erityisen huolellisesti. Kahdella juomatelineellä pyörän rungossa sekä yhdellä pullolla selässä sai toki yli 2 litraa nesteitä kulkemaan mukanaan, joten aivan jokaisella huoltoasemalla ei tarvinnut käydä täydennyksiä tekemässä. Mielestäni kuitenkin etenkin pitkäkestoisemmissa harjoituksissa myös tankattavan nesteen laatu korostuu pelkän juotavan määrän lisäksi. Lyhyissä harjoituksissa vesi ajaa asian täydellisen hyvin, mutta useiden tuntien treenissä etenkin kesäkuumalla pullon sisällön merkitys korostuu.

Hyvän urheilu-/tankkausjuoman vaatimukset:
-Sopiva määrä energiaa oikeassa, hyvin imeytyvässä muodossa
-Sopiva määrä suoloja hikoilussa menetettävien tilalle
-Hyvä/siedettävä maku
-Mahdollisesti myös vähän valkuaista

Tutustuin viime kesänä Leaderin valmistamaan Active Sport energia- ja urheilujuomaan. Kyseinen suomalainen valmistaja tekee myös monia muita urheiluvalmisteita, mutta itse olen tutustunut vain tähän tankkausjuomaan.

Hiilihydraatit ovat tässä juomajauheessa maltodekstriinin ja fruktoosin muodossa. Jauheessa on runsaasti elektrolyyttejä turvaamaan suolatasapaino runsaan hikoilun aikana. Lisäksi mukana on pieni määrä aminohappoja muita ainesosia kuten kofeiinia. Epävirallisen teorian mukaan oikeassa sekoitussuhteessa tehdyn juoman elektrolyyttitasapaino/osmoottinen paine olisi lähellä plasman vastaavia arvoja. Joten solunulkoisen nesteen elektrolyyttitasapaino pysyy tankkauksesta huolimatta tasaisena, hidastaen munuaisten kautta tapahtuvaa suodattumista/virtsan eritystä.

Kokemukseni juomasta ovat erittäin positiiviset, se täyttää tehtävänsä energian lähteenä ja nestetasapainon ylläpitäjänä. Ohjeen mukaisesti sekoitettu juoma on melko "paksua" ja tulee kyllä viimeistään 3 pullon kohdalla korvista ulos. Mutta se imeytyy hyvin: oma havaintoni viime kesältä oli, että pitkänä ajopäivänä pissatauot rytmittyivät kaverin tarpeiden mukaan, itselläni nesteet pysyivät paremmin sisällä. Minulla oli Active Sportia, kaverilla mehua:) Tämä ei tietenkään todista yhtää mitään, mutta olipahan havainto kuitenkin.

Suosittelen kokeilemaan! Makuina mustaherukka, appelsiini ja sitruuna.

Kuva

Tulosjulkistus

"Elämä on tsälenssii"-postauksessa haastoin kaikki lukijani juoksemaan yhdessä jonkun läheisen ihmisen kanssa puolimaraton jossakin kuntotapahtumassa tulevana kesäkautena. Nyt on aika julkistaa oma ensimmäinen tulos tähän kilpailuun:

Peque&vaimo: 1h 34min + 1h 53min = 3h 27minuuttia!

Uusia tulosilmoituksia odotellessa...

Exercitia n:o 18

Ma: Sairaana

Ti: Sairaana

Ke: Sairaana

To: Juoksu, PK 7km, k-syke 130, 40min

Pe: Lepo

La: HCR, Max 21,1km, k-syke 180, 1h 34min+

Su: Juoksu, PK 6km, k-syke 131, 35min

Yhteensä 2h 49min

Sairastelu pilasi alkuviikon ja sitten pitikin jo valmistautua ja levätä puolimaratonia varten. Käteen ei siis jäänyt muuta kuin yksi todella tiukka ja pitkäkestoinen vauhtiharjoitus:)

Ensimmäinen kisaraportti

Helsinki City Run 7.5.2011 juostiin Helsingin kantakaupungissa ja Olympiastadionin ympäristössä järjestyksessään 18. kerran. Matkaan starttasi allekirjoittaneen mukana huikeat yli 13 000 muuta juoksijaa ja ensi kerran tapahtuman historiassa maaliviivan ohitti yli 10 000 juoksijaa.

Puolimaratonille valmistautuminen otti kovan takapakin alkuviikosta ennen tapahtumaa sairastuessani mahatautiin. Tällä kertaa viimeistelyharjoituksena toimivat siis ripulointi ja oksentelu. Tauti onneksi helpotti jo keskiviikkona, mutta hyväksi oloni tunsi vasta perjantaina. Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena, mutta en tiennyt siitä mitään nukkuessani valmistautumismielessä lähes puoleen päivään (univelkaako..?) Tämän jälkeen maltillista tankkausta ja Olympiastadionille suuntasimme kisajoukkueemme kanssa hyvissä ajoin.

Olin ilmoittaunut ensimmäiseen nopeimpaan lähtöryhmään ja heti lähdöstä ryhmä starttasi reippaalla vauhdilla jopa niin kovaa, että 3km kohdalla kellossa oli tasan 12min. Siitä ei kuntoisuuslomaa myönnetty ja vauhtia tietenkin ruvettiin rauhoittamaan. 4min 15s/km (1h 30min loppuaika) vauhdissa olin vielä 5km kohdalla, mutta siinä vaiheessa alkoi käydä ilmeiseksi, ettei tätä tavoitettani saavutettaisi tänään. Vauhtia oli pakko hieman pudottaa, etenin jatkossa n. 4min 30s nopeudella melko tasaisesti koko loppumatkan. 3km ennen maalia aloitin perinteisen loppukiri ja iskin kaikkiin ylämäkiin kovaa hyvällä ohitusprosentilla.

Maaliin saavuin hyvävointisena mutta uupuneena. Loppuajaksi tuli 1h 34min ja rapiat.

Paransin viimevuotista aikaani 10min ja omaa ennätystäni 3 minuuttia. Mutta... se puolitoista tuntia jäi harmilloisen kauas. Koottuina selityksinä mahatauti ja kyseisen tapahtuman melko raskas reitti. Seuraavan kerran tavoitetta tullaan hätyyttelemään Espoon rantamaratonilla syksyllä, jossa on selkeästi nopeampi reitti. Ja tankkaus toivottavasti onnistuu tällöin vähemmän retrogradiseen suuntaan:)

Onnittelut kaikille City Runin maaliin päässeille. Kohti uusia haasteita!

Exercitia n:o 17

Ma: Pyöräily (tri), PK 250km, k-syke 142, k-nopeus 30,0 km/h, 500min +(1h tankkaustauot)

Ti: Juoksu, PK 6km, k-syke 130, 40min

Ke: Lepo

To: Juoksu, VK 10km, k-syke 165, 42min 10s

Pe: Uinti, 3000m, 75min

La: Uinti, harjoitteita 2400m, 55min

Su: Juoksu, PK 20km, k-syke 142, 105min

Yhteensä 13h 37min

Viikon aloituksen oli ylipitkä pyörä, joka toimi samalla siirtymäkeinona pääsiäisen vietosta takaisin kotiin. Ajo sujui mukavasti, ainoana miinuksena se, ettei kroppa näin keväällä jaksanut tri-pyörän aero-asentoa yhtäjaksoisesti kovin pitkään, vaan jouduin ajamaan "yläasennosta" melko pitkiä matkoja. Eli jos niskat ja hartiat olisivat jaksaneet pitää kroppaa alhaalla, olisi keskinopeuskin varmasti ollut korkeampi.

Muilta osin viikko noudatteli tuttua harjoitusrunkoa, wappu vähän "häiritsi" viikonlopun ohjelmaa, normaalina viikonloppuna olisi kyllä vielä tehnyt pyörätreenin.

Kokovartalokumi

Aivan aluksi sanon muutaman varoituksen sanan ennen alla olevankuvan katsomista. Älkää huolestuko, Pequen blogi ei ole (ainakaan vielä) siirtymässä aikuisviihteen pelikentälle, vaan tarkoituksena on pysyä turvallisessa liikunta-aihepiirissä. Tein taas kerran välinehankintoja, tällä kertaa uintiin liittyen. Ostin elämäni ensimmäisen kokovartalokondomin eli uintimärkäpuvun.

Kaikissa suomalaisissa ja useissa muissakin triathlonkilpailuissa on sallittua käyttää märkäpukua. Virallinen sääntö kai lienee, että pukua saa käyttää kun veden lämpötila <22 astetta celsiusta. Märkäpukua käytetään tietenkin kylmettymisen ehkäisemiseksi, mutta sillä on myös muita tehtäviä. Nykyaikaiset laadukkaat märkäpuvut kelluttavat huomattavasti niihen tehtyjen ilmataskujen vuoksi ja tätä kautta helpottavat (=nopeuttavat) uintia merkittävästi. Pintamateriaali myös pienentää veden vastusta. Puvun muotoilu sallii vapaauintilikkeet eikä rajoita liikeratoja. Kertoman mukaan erityisesti huonommat uimarit hyötyvät kellutuksesta, koska uintiasento on normaalisti liian "kyntävä". Sopii siis minulle kuin nyrkinisku palleaan.
Jäät ovat jo lähteneet ja paikallinen pikkujärvi lämpenee kovaa vauhtia. Uimahalliin tällä ei ole asiaa, joten toistaiseksi ihailen sitä henkarissa roikkumassa. Tai päälläni...

Xterra Vendetta

Give me some hot stuff babe...

Exercitia n:o 16

Ma: Uinti, harjoitteita, 2400m, 55min

Ti: Juoksu, VK 10km, k-syke 164, 42min 4s

Ke: Pyöräily (mt), PK 61,8km, k-syke 135, k-nopeus 26,8km/h, 150min

To: Uinti, 3000m tasavauhti, 75min

Pe: Pyöräily (tri), VK 110km, k-syke 146, k-nopeus 31,0km/h, 206min

+Juoksu, intervalleja, 32min

La: Juoksu, PK 12km, k-syke 133, 71min

Su: Lepo

Yhteensä 10h 31min

Onnistunut harjoitusviikko. Nostin tasavauhtisen uinnin matkan kolmeen kilometriin, pidempi matka kulki ihan mukavasti. Pyöräily dominoi viikko-ohjelmaa ehkä vähän liiaksi, maantieseireenit kutsuivat niin houkuttelevasti. Pidempi pk-juoksulenkki jäi tekemättä, koska kroppa sanoi lauantaina, että nyt ei enää enempää.

Lisäsin pyöräilylenkkien merkintöihin mt- ja tri-sanat kertomaan, onko lenkki ajettu maantie- vai tri-pyörällä.

Elämä on tsälenssii

Julistan kilpailun alkaneeksi! Se ei ole leikkimielinen, hupihenkinen eikä hassunhauska. Mielestäni leikkimielinen kilpailu on "suurinta" itsepetosta, mitä ihmiset voivat harjoittaa. Kun kilpaillaan, on tarkoitus voittaa ja häviämisen kuuluu harmittaa, jotta voitto voisi tuntua joltakin. Jos haluataan kilpailla yhdessä, on siihen turha sotkea leikki-sanaa, paitsi ehkä koodisanaksi kertomaan, ettei voitosta saa näkyvästi iloita eikä tappiota harmitella. Mutta voittaja on silti aina salaa fiiliksissä ja häviäjää *****taa.

Pakollisen paasaushenkisen pohdinnan jälkeen siirrytään sitten asiaan. Haastan blogini lukijat "epäleikkimieliseen" kilpailuun, jonka tarkoituksena on juosta puolimaraton tulevana kesäkautena yhdessä puolison, partnerin, kumppanin, vaimon, avovaimon, kihlatun, heilan tai sydänystävän kanssa. Tämän jälkeen tulee suorittaa yhteenlasku, jossa puolimaratonin ajat lasketaan yhteen ja tämä loppuaika ilmoitetaan tämän postauksen yhteyteen.

Molempien tulee suorittaa juoksu samassa virallisessa juoksu-/kuntoilutapahtumassa. Ja tarkoituksena ei ole soitella ala-asteen luokkakaverin pikkuveljelle, jolla on sm-hopeaa kymppitonnilta vuodelta 2007. Vaan haastaa puoliso tai läheinen ystävä ja lähteä yhdessä lähtöviivalle (maaliviivalle saa toki tolla eri aikaan:).

Oikeaan kilpailuun kuuluu aina palkinto, joka jaetaan syksyllä juhlallisin menoin parhaimman yhteisajan juosseelle tiimille!

Go!

Tuulipukukansalaiset

Mielestäni on aina ollut huvittavaa nähdä ulkoilevia pariskuntia, jotka ovat edeltävästi käyneet yhdessä ostoksilla. Yllä samanlaiset, ei aina niin trendikkäät ulkoiluasut, samaa merkkiä tietenkin, mutta eri väriä. Ja samanmerkkiset kävelysauvat ja upouudet Karhun tossut molemmilla jalassa. Kunnes...

Tajusin tuulipukuistuneeni pahemman kerran löytäessäni itseni Stockmannin urheiluosastolta yhdessä vaimon kanssa sovittamassa saman merkkisiä, iloisen pirteänvärisiä juoksukenkiä. Itselleni keltaisia, vaimolle sinisiä. Myyjä palveli meitä tottunein ottein: "sopiiko, että katsotaan rouvalle oikea koko ensin, sitten mietitään herran kenkiä". No sopiihan se:) Yleensä olen vaan ottanut oikean kokoiset Kayanot hyllystä ja häipynyt kassan kautta ulos alle viidessä minuutissa.

Tässä hienot ostoksemme, joiden huomasin sopivan myös pääsiäisinstallaatioon!

Sitten asiaan! Ostimme siis Asicsin Ds Trainerit. Uusi tuttavuus molemmille ja todella positiivinen sellainen. Kenkä on huikaisevan kevyt, etenkin kun on tottunut Kayanoihin. Testilenkillä kengät tuntuivat todella hyvällä, lesti tuntui juuri oikealta, kenkä rullasi ja oli todella "luonnollinen" ja vauhdikas. Ja vaikka kenkä tuntui kevyeltä, oli vaimennus silti erinomainen. Ja bonuksena tietenkin todella pirteä, keväinen väritys! Tarkoituksenani olisi käyttää DS:siä lähinnä "kilpailuissa" ja testijuoksuissa, eli vähän säästellen niitä täytynee käyttää.

Hyvää pääsiäistä!

Exercitia n:o 15

Ma: Juoksu, VK, 10km, k-syke 166, 43min20s

Ti: Lepo

Ke: Yhdistelmä: Pyöräily (trainer), PK, k-syke 130, 60min + Juoksu PK/VK, 20km, k-syke 146,

To: Lepo

Pe: Uinti, matka, 2400m, 60min

La: Pyöräily, 103km, VK/PK, k-syke 148, 194min, k-nopeus 32,1km/h, k-kad 91

Su: Juoksu, PK, 7km, k-syke 133, 40min

Yhteensä8h 23min

Viikko-ohjelmasta jäi toinen uintikeikka väliin aikatauluongelmien vuoksi. Lauantain pyörälenkki tuli vedettyä melkolailla kieli vyön alla, piti vähän kokeilla miten pyörä kulkee heti kauden alussa:) Yhdistelmäharjoituksen juoksu sujui mukavan vauhdikkaasti, vaikka pidin sykkeet kurissa aek-kynnyksen tuntumassa.