Tuoreessa Lääkärilehdessä kerrotaan seuraavaa: Mänttä-Vilppulassa on paljon karhuja. Runsaan karhutiheyden vuoksi kuntaisät ovat laupeudessaan tarjonneet lapsille koulukyytejä. Mutta eivät suinkaan kaikille lapsille, vaan ainoastaan karhuja oikeasti pelkääville Nicolle ja Jennika-Jannikalle. Sen sijaan rohkea ja peloton Rikupetteri ei ole ilmaiseen kyytin oikeutettu, koska hän ei pelosta kärsi. Päättäjät kuitenkin pelkäävät, että viekas ja laiska Rikupetteri saattaa saada kyydin, jos kertoo valheellisesti potevansa karhupelkoa. Tämän, kuten niin monen muunkin ongelman ratkaisemiseksi kuntapäättäjät vaativat kyytin pyrkiviltä lapsilta lääkärin todistuksen karhupelosta! Huikeaa!
Lääketieteen perusopintoihin ei Suomessa kuulu ollenkaan opetusta karhupelosta eli ursufobiasta. Asiaa täytynee saada muutos, jotta tämän ongelman kanssa painivat terveyskeskuslääkärit voisivat diagnosoida ja todistaa Mänttä-Vilppulalaisten lapsiparkojen potevan kyyditystä vaativaa karhukammoa.
Paras ratkaisu tällaisen todistuspyynnön kohdatessa olisi marssia suoralta kädeltä kunnantalolle, haukkua kuntaisät pystyyn ja kieltäytyä ikiaikaisesti moisesta typeryydestä. Todellisuudessa todistus kirjoitetaan sen enempää kyselemättä, ei tk-lääkäri ehdi työtaakkansa alta kuntatalolle mekkaloimaan.
Mutta jos terveyskeskukseen olisi eksynyt tutkimusorientoitunut entinen yliopiston dosentti, voitaisiin ursufobiaa ryhtyä ihan oikeasti tutkimaan. Tehtäisiin karhualtistuskoe, jossa lapset altistettaisiin karhuvaaralle autiolla metsätaipaleella. Kokeessa tarkkailtaisiin potilaan verenpainevasteita, sykevaihtelua, sympaattisen hermoston aktivaatiota, yleistä ahdistuneisuutta ja kyynelten määrää. Aina välillä karhuntaljaan pukeutunut tutkimusavustaja murahtelisi pelottavasti puskan takaa: Mur mur mur. Tämän perusteella lääkäri arvioisi ursufobian vaikeusasteen. Keskivaikeaa ja vaikeaa karhupelkoa potevat pääsisivät auton kyytiin, lievät ja pelottomat joutuisivat jalkapatikkaan.
ICD-10-luokitukseen lisättäisiin samalla uusi diagnoosi: Ö99.8 Horror ursus.
Ei mitää järkee tiäksää!
6 kommenttia:
No tiärän, ei kyl oo.
Kaveri kertoi tänään työterveyshuoltoon tulleesta terveestä ja hyvinvoivasta potilaasta, joka oli oksentanut kertaalleen 1h sitten. Työnantaja oli käskenyt lääkäriin näytille, että voiko jatkaa töitä. Kaveri totesi että vaan että niin, potilaallahan voi olla alkava sepsis tai päässä kasvava tuumori on alkanut aiheuttaa kompressio-oireita. Tai sitten hän vaan oksensi kerran.
Ei toimi aina tk:ssa muttei kyllä privanakaan...
No ei ole kyllä mitään järkeä ei... Siis oliko tämä joku vitsi? Voih, pelkään että ei.
alma: Tuhannen taalan kysymys, kuka osaisi vastata?
Kaitaliina: Osa tekstistä on raakaa faktaa (lääkärin todistus karhupelosta, jotta saa koulukyydin). Osa tekstistä on allekirjoittaneen visioita siitä, miten asiaa "kannattaisi" jatkossa tutkia ja hoitaa...
Eräällä seudulla kyllä ppppelätään - pohjoisen puolelta tulevaa karhu(kaupunki)vaaraa. Jumal varjelkkon meit!
i
Minä pelkäsin pienenä karhuja. Näin viikoittain niistä painajaisia. Ehkä oli aihettakin, kun susirajan takana asusteltiin ja koulumatkan varrella ei paljoa asutusta näkynyt.
Vielä aikuisenakin olen saanut "paniikkikohtauksia" metsässä likkuessa, ja olen saanut puhua itselleni järkeä että mielikuvitus lakkaa liitämästä ja minua hengästyttämästä. Nykyäänkin vältän yksin metsässä liikkumista tai jos liikun niin pidän itsestäni meteliä ;)
Mukava kuulla että vaivalle on diagnoosi ja olisin voinut saada koulukyydin. Vaan olishan minut naurettu pihalle jos sellaista olisin mennyt vaatimaan :D
t. Heidi
I: siihen pelkoon ei koulukyyti auta:)
Heidi: Karhua on syytäkin pelätä, ehkä pitäisi olla enemmän huolissaan niistä lapsista ja aikuisista jotka eivät pelkää. Karhuvaaran/-pelon vuoksi järjestettävät koulukyydit ovat varmasti perusteltuja, koomista on sen sijaan pelon todistamiseksi vaadittava lääkärin todistus. Se on malliesimerkki medikalisaatiosta, eli uusien, sinne kuulumattomien asioiden tuomisesta lääketieteen piiriin.
Lähetä kommentti