Myönnän, olen välineurheilija (lat. athleta instrumentarium). En kuitenkaan ole aina ollut tällainen, sillä ei niin kaukana ovat päivät, jolloin ainoa vuosittainen urheiluun liittyvä ostokseni oli juoksukenkäpari. Vanhat shortsit, kuluneet mainos-t-paidat, näppylähanskat ja puhkikuluneet verkkarit olivat perusvarusteita, joilla lenkkeily onnistui säässä kuin säässä. Siirtyminen maantiepyöräilyn kautta aloittelevaksi triathleetiksi on avannut minulle oven ihmeellisten, tuiki tarpeellisten ellei jopa välttämättömien tillbehöörien maailmaan.
Triathlon-harrastuksen alkutaipaleella on tehtävä kaksi suurempaa investointia, jotta harrastuksessa pääsee eteenpäin: Pyörä ja märkäpuku. Toki itsensä voi haastaa kisailemaan vanhalla mummopyörällä ja lyhyemmillä uintimatkoilla pärjää pelkissä speedoissa. Mutta jos harrastukseen hurahtaa yhtään enemmän tosissaan, tulee hankittavaksi maantiepyörä/tripyörä (1000e ->) ja märkäpuku (200-600e). Nämä varusteet kuten eivät myöskään juoksukengät kuulu mielestäni tillbehöörisarjaan, joten niistä ei tässä juttusarjassa puhuta. Sen sijaan aion esitellä erilaisia triathlonvarusteita yhden tai kaksi kerrallaan. Tavaroita, joiden olemassaolosta en kolme vuotta sitten ollut ehkä kuullutkaan, mutta joiden onnellinen omistaja nykyään olen.
Ensimmäinen näytös: Kisa-asu
Yes. It is burning hot!
Jotta kilpailun tuoksinnassa ei tarvitse moneen kertaan vaihtaa vaatteita ja pyllistellä koko kansan nähtävänä kisakellon tikittäessä, suoritetaan triathlon perinteisesti yhdessä ja samassa asussa, jonka päälle aluksi puetaan märkäpuku. Ensimmäisessä vaihdossa (Transition 1, T1) märkkäri riisutaan ja alla oleva asu päällä hypätään pyörän päälle. Siinä missä tyypillinen triathlonisti on kompromissi (ei erityisen hyvä uimaan, ei erityisen hyvä pyöräilemaan eikä erityisen hyvä juoksemaan, mutta kova luu, jos kaikki lajit pitää suorittaa peräkkäin), on myös kisa-asu kompromissi pyöräilyasun ja juoksuasun välillä. Asu on vartalonmyötäinen "trikooasu", jossa on kevyet pehmennykset haaroissa pyöräilyä varten. Mutta kuitenkin niin pienet, etteivät ne juuri häiritse juoksua.
Ylläolevassa kuvassa on 2XU endurance suit, joka on paksumpien pehmusteiden johdosta suunnattu erityisesti pitkille tri-matkoille. Tekstiilissä on useita teknisiä ominaisuuksia, kuten hyvä UV-suodatus, loistava nesteenhaihdutuskyky jaada jaada... Tällaisen asun siis hankin kuluneena kesänä itselleni, postipaketti myöhästyi yhden päivän, joten Joroisissa kisattiin vielä lainavarusteissa. Eli kisadebyytti asun kanssa on edessä Kööpenhaminassa.
2 kommenttia:
Kunnon varustelu missä tahansa lajissa (urheilu, ruuanlaitto, ulkoilu...) on ihan must oikeen fiiliksen (ja tuloksen?) saavuttamiseksi! Ja mielummin vähän överitkin :) Sitä paitsi noin pro voi hyvin käyttää kaikkein hifeimpiä haalareita ja pöksyjä ja olla silti cool eikä lähelläkään sitä perinteistä "välineurheilijaa" (heitäkään siis paheksumatta). Tsemppiä vikoihin viikkoihin ja sujuvia potkuja altaaseen! LD
Kiitos. Tärkeä syy välineurheiluun on myös niiden tuottama paine harjoitella, harvan psyyke kestää katsella nurkassa pölyttyvää maantiepyörää tai laatikossa homehtuvia triathlonreleitä, vaan ne voivat toimia jopa motivaattorina heikkona hetkenä.
Lähetä kommentti