Harjoitusviikko n:o 15

Ma: Pyöräily, trainer, PK+VK, syke 141/161, 40min

Ti: Juoksu, PK, 21,9km, vauhti 5:29/km, syke 146, 2:00:02

Ke: Uinti, 2400m, 1h

To: Pyöräily, trainer, VK-vedot, syke 151/163, 1h

Pe: Juoksu, MK, 7km, vauhti 4:15/km, syke 176, 29:49

La: Lepo

Su: Yhdistelmä:

Pyöräily, mt, 72km, 28,2km/h, syke 143, 02:33:28

T: n. 5min

Juoksu, VK, 6km, vauhti 4:58/km, syke 160, 29:53

Yhteensä 8h 18min

Tällä viikolla harjoitusmäärät eivät olleet huikeita, mutta kaikki harjoitukset olivat mielestäni varsin laadukkaita. Ja kruununa sunnuntain ensimmäinen oikea pyöräilylenkki. Jeh!

Kauden avaus

Viime vuonna se tapahtui kymmenes huhtikuuta, tänä vuonna vasta tänään viidestoista päivä. Se, eli kauden avaus maantiepyörällä ajettiin tänään täydellisyyttä hipovissa kevätsäissä. Varjossa lämpöä oli n. 10 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Fiilis oli loistava ja varustautuminenkin onnistui hyvin, kunhan muisti ensimmäisen puolen tunnin jälkeen kuoria yhden kerroksen takin alta pois.

"Kollegoita" tuli vastaan todella paljon, se on kesä ny:)

Matkaa taittui yhteensä 72 kilometria ja aikaa siihen kului kaksi tuntia ja 33 minuuttia, josta keskinopeudeksi kaudenavaukselle sopiva 28,2km/h.

Auringossa oli mukava pysähtyä vähän tuulettamaan...

Kivaa!

G.A.S.

Gear acquisition syndrome eli GAS on muusikko- ja ennen kaikkea kitaristipiirien kautta tunnetuksi tullut sairaudentila, jolle ominaisia oireita ovat pakonomainen tarve ostaa ja omistaa erilaisia harrastus- tai keräilylaitteita tai esineitä. Kyseinen sairaudentila on pitkään tiedostettu ja erittäin yleinen muusikkopiireissä, mutta oireita on todettu esiintyvän myös monien urheilulajien harrastajilla. Erityisesti kunnostautuneita ovat pyöräilyn harrastajat, mutta myös monet hiihtolajien edustajat oireilevat pahasti ensilumien sataessa taivaalta. Hifiharrastajat ja valokuvaajat saavat myös usein pahoja tartuntoja, jotka voidaan yleensä hoitaa vain erittäin kalliilla hankinnoilla.

Sairauden latinankielinen nimi on Obtineus substantia obsessiva (OSO-tauti), mutta GAS (suom. gäässi) on muodostunut kansainväliseksi yleisnimitykseksi tälle taudille. Kausiluontoisissa harrastuksissa, kuten pyöräilyssä, pahin oireiluaika ajoittuu usein kevääseen, jolloin kauden avausta odotetaan kiihkeästi on välineistön päivitystarve on täysin ilmeinen. Talvipyöräilijöillä tällaista kausioireilua ei välttämättä esiinny ja sairastua saattaa milloin tahansa.

GAS:n kohteena on yleensä sinänsä paikkansa puolustava, harrastusmielekkyyttä parantava väline, jota ilman kuitenkin pärjäisi melkolailla hyvin. Krooninen GASisti osaa kuitenkin sujuvasti selittää ja perustella perheenjäsenilleen nämä hankinnat täysin välttämättöminä harrastuksen pelastajina, joita ilman koko touhussa ei kohta enää olisi mitään mieltä. Esimerkiksi uudet paremmat/kevyemmät kiekot, hiilikuituinen ohjainkannatin tai tehomittarit ovat hyviä esimerkkejä tällaisista pyöräGASistin hankinnoista.

GAS paranee välittömästi, kun tavaran saa käteensä, mutta jälkitautina saattaa joskus puhjeta kiusallinen maksuvaikeustila. Valitettavasti aiemmin sairastettu GAS ei suojaa uudelta tartunnalta.

Sairastuin alkukeväällä pyöräilygäässiin. Perheenlisäyksen tuoma taloudellisen ajattelun järkevöityminen toki suojasi minua pahimmilta tartunnoilta. Mutta erästä päivitystä triathlonpyöräni huusi niin ilmeisenä, että sen tekemättä jättäminen olisi ollut suorastaan typerää.

Kevään ensimmäinen pyörähankintani:

3T Brezza II LTD-aika-ajotanko (iltavalaistus)

Ja sama päivällä

Kyseessä on siis Cervéloni uusi hiilikuituinen aika-ajotanko

Kyseessä on täysin hiilikuituinen kisakireä tanko, jonka säädin triathonistille sopiville ei-kireille säädöille.

Ja seuraavaksi GASistin selitykset:

-Vanha metallinen Vision trimax-tankoni hajosi, kyynärtuen kiinnitys murtui nojatessani trainerilla toispuoleisesti. Tämä tapahtui mielestäni luvattoman helposti, tangon laatu joutui kyseenalaistetuksi. Tarvitaan parempaa!

-Metallinen tanko välitti melkolailla voimakkaasti hienojakoisen asfalttitärinän kyynärvarsiin ja käsiin ja aiheutti puutumista. Hiilikuitu todennäköisesti absorboi tätä tärinää paremmin ja ajomukavuus lisääntyy

-3T:n Brezza on about sata kertaa hienomman näköinen kuin vanha tankoni!!!

-Pyörä keveni yli 300 grammaa. SIC!

-Parempi aerodynaaminen muotoilu.

Pakkohan se oli hankkia:)

Harjoitusviikko n:o 14

Ma: Uinti, tekniikkaa, 1h

Ti: Juoksu, MK, 7km, syke 173, 4:24/km, 30:48

Ke: Juoksu, PK, 20,4km, syke 146, 5:52/km, 02:00:05

To: Uinti, 2400m, 1h

Pe: Pyöräily, trainer, PK+VK, syke 142, 1h

La: Yhdistelmä:

Pyöräily, trainer, PK+VK-vedot, syke 136, 02:30:00

T: 05:40

Juoksu, VK, 10,01km, syke 166, 4:39/km, 46:36

Su: Juoksu, verryttely + vedot (500+400+300), syke 138, 1h

Yhteensä 9h 54min

Tasapainoinen treeniviikko! Juoksu maistuu tällä hetkellä todella hyvältä, sen vuoksi jalkapatikka on ohjelmassa hieman yliedustettuna. Hyvä näin, sillä ensi viikolla pääsen toivottavasti maantielle ja se voi olla turmiollista juoksuinnolle:)

Juoksunpitäjät ja muut sellaiset

Uusiin älypuhelimiin on tarjolla useita ohjelmia, jotka GPS-ominaisuutta hyväksikäyttäen mahdollistavat käyttäjälle reaaliaikaisen reitti-ja nopeusseurannan. Pitkään saatavilla ollut ohjelma on alunperin Nokian kehittämä SportsTracker, joka on siirtynyt nykyään ulkopuolisen yrittäjän haltuun. Toinen vastaava ohjelma on Runkeeper ja muitakin markkinoilta epäilemättä löytyy. Kyseisten ohjelmien perusversiot (joissa on kaikki tarpeelliset ominaisuudet) ovat ilmaiseksi ladattavissa iPhoneen ja Android- sekä Symbianlaitteisiin.

Ohjelmien perusominaisuuksiin kuuluuvat ainakin seuraavat:

-Reaaliaikainen reittiseuranta karttapohjalla

-Ajanotto

-Matkamittari

-Reaaliaikainen nopeustieto (km/h tai min/km)

-Keskinopeustiedot

-Kalorikulutus

SportsTracker

Lisäksi mukana on ajankuvaan sopivia "connect to friends" ja "update to Facebook"-ominaisuuksia, joita ilman harva enää uskaltaa lenkkipolulle.

Rekisteröidyt suoritteet tallentuvat laitteen muistiin. Kaikki data on reitteineen päivineen helposti tarkasteltavissa lenkin jälkeen. Harjoitusta voi jälkikäteen tarkastella myös Lap-toiminnon avulla, jolloin treenin voi pilkkoa haluamansa mittaisiin (esim. 500m) osiin ja tarkastella vauhdin jakautumista harjoituksen aikana. Lisäksi ainakin Runkeeperissä on mahdollista tehdä erilaisia valmennusohjelmia ja asettaa hälytyksiä ja seurantaa reaaliaikaisena.

RunKeeper

Suhtauduin näiden ohjelmien käyttöön pitkään melkoisella varauksella. En tiedä miksi, ehkä puhelimen pitäminen lenkillä soti juoksufilosofiaani vastaan. Latasin kuitenkin Sport Trackerin ja päätin käydä juoksemassa tutut lenkit VAIN yhden kerran tarkkojen matkojen selvittämiseksi. Ensimmäisellä lenkillä puhelin pysyi visusti taskussa, tarkastin matka- ja nopeustiedot vasta kotona. Nopeusdataa pureksiessani oli hauska huomata alun vauhti-into, mäkisen osuuden hidastuminen sekä loppukirin ajoittuminen. Seuraavalla lenkillä aloin jo vilkuilla "väliaikatietoja" taskusta ja eipä aikaakaan kun päädyin ottamaan luuriin kouraani ja seurasin nopeus- ja keskinopeusdataa reaaliaikaisena.

Nollat taulussa. Yhteensopivaa sykepantaa odotellessa mittari kulkee vielä mukana.

Täytyy myöntää, että GPS:n käyttö on piristänyt lenkkifiiliksiäni ja tuonut paljon lisää tietoa ja motivaatiota harjoittelun suunnitteluun. Ja vauhdinjako on muuttunut tasaisemmaksi tai muuten tarkoituksenmukaisemmaksi nopeustietojen avulla. Voin kyllä suositella sinua kokeilemaan, jos et ole sitä jo tehnyt.

Kaikkein kaunein

Joku teistä saattoi ehkä kiinnittää huomionsa viime viikon harjoitusohjelmaani ja siinä olleeseen ylipitkään harjoitustaukoon. Miksi näin? Ei, en ole ylikunnossa ja yrittämässä toipua siitä pakkolevon avulla.

Meille syntyi viime torstaina kaikkein kaunein tyttölapsi.

Siksi.

Harjoitusviikko 13

Ma: Lepo

Ti: Juoksu, PK, 22,3km, k-syke 143, vauhti 5:23/min, 2:00:12

Ke: Uinti, 2400m, 1h

To: Lepo

Pe: Lepo

La: Lepo

Su: Lepo

Yhteensä 3h

Tasavauhtinen kova

Innostuin Juoksija-lehdessä olleen Janne Holménin kolumnin lukemisen jälkeen pohtimaan kovavauhtisen juoksun merkitystä omassa ja yleensä juoksijoiden harjoittelussa. Jätetään ammattiurheilijat sikseen ja pohditaan asiaa kuntoilijoiden ja aktiivijuoksijoiden näkövinkkelistä.

Omaan harjoitteluuni on aina lähes viikoittain kuulunut tasavauhtinen, kovatempoinen juoksuharjoitus. Juoksutermin kyseessä on siis kaiketi TV kova, joka siis yleisesti ottaen pyritään juoksemaan n. omaa puolimaraton-vauhtia tai hieman sitä hitaammin.

Kestoa harjoituksella on ilman alkulämmittelyä tyypillisesti 40-50min. Oma puolimaratonvauhtini on n. 4:30/km, johon tempoon olen myös pyrkinyt omissa kovissa lenkeissäni. Syketasot nousevat usein lähelle anaerobista kynnystä mutteivat koskaan yli. Vauhdin pitää tuntua uuvuttavalta, mutta sitä pitäisi voida teoriassa jaksaa pidempäänkin.

TV kova vaati kaikista viikoittaisista harjoituksistani eniten keskittymistä (ehkä uinnin tekniikkatreenit poislukien), sillä itselläni vauhti pyrkii heti hidastumaan, jos itseään ei piiskaa eteenpäin. Harjoituksen aikana olotilat vaihtelevat epämukavuudesta vauhdin hurmaan ja endorfiineista reisien uupumistilaan. Tämä on se lenkki, jolloin ohitellaan muita eikä nylkytetä, ollaan olevinaan muiden silmissä "kovia tekijöitä"...

Kun aloitin pitkän matkan juoksuharrastuksen aikoinaan, sain asiantuntevammilta tahoilta neuvon tehdä tällainen kova harjoitus kerran viikossa, ja siitä lähtien TV kova on ollut kiinteä osa viikko-ohjelmaani.

Holménin kirjoitus käsitteli asiaa pääosin ammattijuoksijan vinkkelistä, mutta hän nosti esiin hyvän huomion liittyen kuntoilijan harjoitteluun. Intervallit ja vetoharjoitukset ovat toki tärkeitä ja hyviä harjoitusmuotoja, mutta kiireisen harrastajan kalenterissa TV kova on epäilemättä tehokkain tapa hyödyntää käytettävissä oleva aika. Se on kiireisen ihmisen valinta!

Kuva

Saanko tietää mitä teet ensi kesänä?

Maaliskuu on se kuukausi vuodesta, jolloin jokainen kuntoliikuntaa harrastava herää kevään tuloon ja kunto- sekä kilpatapatumiin osallistuvat alkavat usein täyttää kisakalenteriaan.

Erilaiset kilpailutapahtumat ovat mielestäni kuntourheilun suola, niihin voi osallistua käytännössä kuka tahansa, kilpailulisenssejä tarvitaan harvoin ja kilpakumppanikseen voi nimetä itsensä, kellon, treenikaverin tai vaikka työkaverin. Samalla lähtöviivalle mahtuvat niin kilpaurheilijat, aktiiviharrastajat kuin sunnuntailenkkeilijätkin.

Tämän aasinsillan kautta siirryn nyt vihdoin asiaan ja haastan sinut hyvä lukija paljastamaan täällä lähes kaiken... Tai siis: Lähetä vastauksena tähän viestiin luonnos omasta 2012 kisakalenteristasi ja liitä siihen lyhyt tai pitkä kisasuunnitelma/kootut selostukset aikomuksistasi. Julkaisen kalenterit myöhemmin kootusti uudessa postauksessa. Julkaisualustani toimikoot sinulle motivaattorina harjoitteluväsymyksen iskiessä, voit huonona päivänä käydä täältä tarkastamassa mitä tulikaan luvattua.

Aloitan heti omalla kalenterillani:

1. Helsinki City Run 5.5.2012

Perinteinen kevään kilpa, johon aion nyt osallistua neljättä kertaa. Ajankohta on erittäin hyvä ja kilpailu toimii samalla erinomaisena vauhti-ja maksimikestävyys-harjoituksena.

2. Stockholm Marathon 2.6.2012

Osallistuin Tukholman maratonille ensi kerran lähes kymmenen vuotta sitten, nyt olen aikomassa lähtöviivalle toista kertaa. Tavoitteena on tietenkin aiemman ennätyksen (3:39) parantaminen. Tunnelma Tukholmassa oli ainakin viimeksi melkoinen, pelkästään jo sen vuoksi odotan tapahtumaa innolla.

3. Finntriathlon Joroinen 14.7.2012

Debytoin viime vuonna puolimatkan kisassa Joroisissa. Kilpailusta jäi kaikin puolin hyvät muistot ja nyt lähdetään luonnollisesti parantamaan aikaa ja hankkimaan lisää triathlonkokemusta

4. Kalmar Ironman 18.8.2012

Kauden päätavoiteeni on osallistuminen täyden matkan kilpaan Ruotsissa elokuussa. Viime vuotinen kokemus Kööpenhaminasta oli erittäin onnistunut, mutta halusin lähteä kokeilemaan uutta kilpailutapahtumaa vaihtelun vuoksi.

5. Ehkä joku varttimatkan triathlon-rykäisy, jos aikaa ja energiaa riittää.

Osallistumismaksut kaikkiin tapahtumiin on jo maksettuna, joten paineet osallistumiseen ovat korkeat. Hyvä niin, sillä tiedossa on kaikin puolin melko hektinen kevät ja kesä.

Näin siis minä, miten sinä?

Harjoitusviikko n:o 12

Viikosta ei jäänyt mitään nokan koputettavaa, täysipainoinen harjoittelu sujui suunnitelmien mukaan. Ryhdyn jatkossa merkitsemään harjoituskalenteriini myös ns. hyötyliikuntatiedot. Niistä syntyy yllättävän paljon matalan sykkeen peruskuntoharjoitusta joka viikko.

Ma: Juoksu, PK, 22km, k-syke 148, vauhti 5:32/km, 02h 1min

Ti: Uinti, tekniikkaa, 1h

Ke: Juoksu, VK, 9,5km, k-syke 163, 4:40/km, 44:07 + 10min alkuverra

To: Spinning, max-syketunti, max-syke 191, 1h

Pe: Yhdistelmätreeni:

Pyörä, Trainer, PK+vedot, k-syke 138, 2h 30min +

T: 5min

Juoksu, VK, 7km, k-syke 166, vauhti 4:35/km, 32:09

La: Lepo

Su: Juoksu, PK, 10,2km, k-syke 137, vauhti 5:39/km, 57:49

Yhteensä: 9h

Hyötyliikunta: Työmatkapyöräily 20min x 10 = 3h 20min