Kymmenen päivää pyörinyt pesuohjelma päättyi lopulta ja on aika ripustaa Köpiksen kisan jälkipyykki tänne halukkaiden nähtäväksi. Todettakoot heti alkuun, että olen suoritukseeni edelleen äärimmäisen tyytyväinen, alittuihan aikatavoitteenikin lähes kuudellatoista minuutilla. Tästä johtuen taidankin heti ensimmäiseksi ripustaa esiin ne asiat, jotka todella onnistuivat harjoittelussa ja suorituksessa.
1. Terveys. Pysyin pieniä flunssatauteja lukuunottamatta terveenä, en kehittänyt minkään sorttisia rasitusvammoja, enkä loukkaantunut harjoitellessani.
2. Harjoitusohjelman noudattaminen. Noudatin ohjelmaa vuoden aikana keskimäärin 80-90% tarkkuudella ja poikkeamat liittyivät yleensä aikataulukysymyksiin, eivät niinkään laiskuuteen tai motivaatio-ongelmiin. En usko, että olisin pystynyt tämän osalta parempaan.
3. Tankkaus. Onnistui hyvin, sain otettua sisään riittävän määrän energiaa ja nestettä sekä edeltävästi että kisan aikana. Eikä maha reistannut missään vaiheessa.
4. Kisapäivän sää. Kilpailusää oli lähes optimaalinen, pilvistä ja sopivan lämmintä. Tuuli kaakosta 6m/s, täydellisessä ideaalitilanteessa olisi tietenkin ollut totaaliplägä. Mutta ei voi kyllä valittaa:)
5. Ei rengasrikkoja tai teknisiä ongelmia pyöräilyosuudella.
Mikä taas olisi voinut onnistua kisapäivänä paremmin, mistä olisi voitu nipistää minuutteja pois? Hmm....
1. Uinti. Molempien jalkojen krampit tekivät potkimisen mahdottomaksi 2000m jälkeen ja loppumatkan taitoin pelkin käsivedoin. Olin harjoitteluvauhtieni perusteella arvioinut uintiajakseni n. 1h 18min ja uskon, että ilman kramppeja uintiajasta olisi voitu saada pois 2-3 minuuttia.
2. T1. Kärkikymmenikkö käytti ykkösvaihtoon aikaa 2-2,5 minuuttia ja viime kesänä harrastuksen aloittanut puolituttunikin suoritui vaihdosta 2,5 minuutissa. Itse käytin tähän touhuun kisa-aikaani yhteensä 7min 20s. En selkeästi ollut kunnolla valmistautunut vaihtoihin enkä suunittellut tai harjoitellut niitä.
Mitä olisi voitu tehdä toisin:
-Ei pyöräilytavaroita vaihtopussissa pakattavaksi selkäpussiin, vaan kaikki kama kiinni runkoon valmiiksi.
-Riisuminen oikeasti vauhdilla
-Pyöräilykengät pedaaleissa, tällöin pystyy juoksemaan oikeasti kovaa paljain jaloin eikä tarvitse könytä klossien kanssa.
-Liikkuminen juosten (kovaa)
-Pyörän kanssa juoksu paljain jaloin, kengät jalkaan pyörän päälle noustessa (pitää harjoitella)
-Jos pitää käydä kusella, se pitää tehdä heti ja ripeästi, eikä jäädä pohtimaan asiaa:)
Uskon, että harjoittelemalla, suunnittelemalla ja keskittymällä saadaan T1:sta ensi kerralla 4min pois.
3. Pyöräily sujui pääosin erittäin hyvin. Jostakin syystä huomasin kuitenkin nousevani alamäissä herkästi nousukahvoille "lepäämään", vauhtiahan oli toki mukavasti ilman aero-asentoakin. Tämä on sinänsä täysin järjetöntä, sillä juuri alamäissä aero-asennosta saa suurimmat hyödyt irti. Eivätkä minulla varsinaisesti edes niska, selkä tai hartiat jumittaneet, joten tälle "lepäilylle" ei jälkikäteen löydy mitään järkevää perustetta. Vähän agressiivisemmalla ajoasentopolitiikalla olisi varmasti pari minuttia säästynyt ilman, että jalat olisivat yhtään enempää kuormittuneet.
4. T2. Vaihto sujui kohtalaisen hyvin, 2,5min ei ole varsinaisesti hyvä eikä huono aika. Huippukymmenikkö käytti tähän aikaa 1-1,5min, joten kyllä siitäkin harjoittelemalla on sekunteja poisruuvattavissa. Toimimalla varusteiden kanssa järkevämmin saan siitä toivottavasti ensi kerralla pois 0,5min
5. Juoksu. Minulla ei ollut aikataulupainetta, koska tunsin ja uskoin jaksavani maaliin ja 11h tavoitteeseen oli riittävä marginaali. En antanut kaikkea juostessani toisin kuin esimerkiksi Joroisissa, jossa 5h alituksen saavuttamiseksi jouduin repimään itseni loppuun. Jos joku kriittinen aikatavoite olisi ollut ns. "hilkulla", uskon että 2min oli ollut hyvinkin kiristettävissä suorituksesta.
Täydellisenä kisapäivänä siis (vaihtot harjoiteltuina) olisi suorituksesta saatu ehkä 10-11min pois ilman, että kuntotason olisi pitänyt olla korkeampi.
Seli seli, tiedän:) Mutta tämä on silti mielestäni tärkeää spekulaatiota, josta pitää ammentaa oppia seuraaviin suorituksiin.
4 kommenttia:
No excuses - suoritus oli kiveäkin kovempi ja loistavaakin loistavampi! Ihailen :)
Jälkipelihän on urheilun suola! :)
Tietenkin pitää aina miettiä mistä saisi hiottua, eihän muuten kehity.. heh
Täällä jo aika alkaa kullata muistoja ja tuossa jo ehtoona eräänä huomasin pohtivani pitäiskö sittenkin käydä syksyllä vielä juoksemassa joku puolikas, vaikka heinäkuussa vannoin etten taatusti kadulla juokse ainakaan kolmeen vuoteen!
Ja taktiikkana olisi juosta alussa hiljempaa, jos sillä saisi aikaa kovemman loppuajan. Kun "alusta täysillä" taktiikka ei oikein onnistunut :)
Oliko ensikesälle jo kisasuunnitelmia?
Tosi hieno suoritus, onnittelut siitä! Osaisitko muuten suositella jotain hyvää aamupalaa siihen tilanteeseen, kun joudun lähtemään aamulla tunnin juoksulenkille suunnilleen suoraan sängystä, eli korkeintaan puolen tunnin päästä heräämisestä. Vähän ongelmallista, kun mitään kovin raskasta ateriaa ei voi syödä juuri ennen juoksua, mutta siitä pitäisi saada kuitenkin tarpeeksi energiaa tunnin juoksuun... :/
Päivi: Kiitos:) Aina pitää silti vähän jossitella...
kispe: Pelihän on vain keino saada aikaa jälkipeliä:) Palaan tulevaisuuden kisasuunnitelmiin myöhemmin.
Omppu: Joskus kirjoittelinkin suosikkitankkauseväästäni, eli penkkivellistä. Ota 1 dl kaurahiutaleita, sekoita maitoon ja laita päälle sokeria. Puolen tunnin päästä lenkille ja avot!
Lähetä kommentti