Kauden 2011 päätapahtuma on onnellisesti elettyä elämää, joten lienee pienen yhteenvedon paikka. Miten tähän suoritustasoon päädyttiin ja minkälaista harjoittelua kulunut vuosi on pitänyt sisällään.
Katson tavoitteellisen triatlon-harjoittelun alkaneen syyskuun 2010 alussa. Tätä toki edelsi hyvin aktiivinen maantiepyöräilykesä, josta kuitenkin puuttui lähes täysin lenkkeily ja uinti. Triatlontyyppinen ”kolmioharjoittelu” lähti käyntiin siis viime syksyn kynnyksellä.
Sain harjoitusohjelmani tekoon paljon apua kokeneemmalta triatleettikaveriltani, mutta suunnittelin tekemiseni kuitenkin pääosin itse pyytäen häneltä kommentteja ja palautetta. Harjoittelun perusrungoksi muodostui muodostui 2+2+2+1, eli kaksi kertaa kutakin lajia viikossa, yksi lepopäivä ja vain yksi harjoitus päivässä. Alkuvaiheessa haaveilin uinnin osalta aamuharjoittelun lisäämistä ohjelmaan, uimahalli sijaitsee aivan työpaikkani vieressä, joten käytännön toteutus olisi ollut varsin helppo. 6:00 pirahtaneen aamuherätyksen taisin kahteen kolmeen kertaan siirtää kello seitsemäksi unia jatkaen, kunnes jouduin myöntämään, ettei minusta ole aamuherääjäksi. Jos ei ole pakko, en nouse!
Seuraavaan taulukkoon on merkitty jokaisen harjoituskuukauden kokonaistuntimäärät.
Kuten kuvasta näkyy, harjoittelu on ollut mukavan nousujohteista ja harjoitusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti muutama poikkeuskuukautta lukuun ottamatta. Lokakuu oli harjoittelun osalta varsin epäonnistunut, sairastin muistaakseni kohtalaisen sitkeän syysflunssan, talvikelit päättivät maantiepyöräkauden enkä vielä omistanut traineriä, jolla pyöräilyä olisi voinut jatkaa sisätiloissa. Marraskuusta lähtien nähtävissä on taas harjoitusmäärien kasvua. Helmikuussa matkustelu ja naimabisnekset aiheuttivat ikävän nuokahduksen tuntimääriin, matkustelu oli syyllisenä myös toukokuun aavistuksen poikkeavaan pylvääseen. Ja Joroisten kisan vuoksi heinäkuussa määrät jo vähenivätkin kesäkuun huippukuukauden jälkeen.
Seuraavassa kuvassa näkyy lajiharjoitteiden prosentuaalinen aikajakauma.
Pyöräily pitää ymmärrettävästi paalupaikkaa, mutta juoksu pääse yllättävänkin lähelle. Tosin jos spinning ja trainer lisätään pyöräilysektoriin, karkaa se omiin sfääreihinsä. Pikanttina lisämausteena kakussa on tanssi yhden prosentin osuudellaan:)
Tässä harjoittelumäärät on vielä pureksittu tarkemmiksi faktoiksi:
Uinti 66h 33min, matka 158km
Pyöräily 134h 53min, matka 3972km
Juoksu 131h 4min, matka 1430km
Trainer 52h 15min
Spinning 13h
Tanssi 6h
Yhteensä harjoittelin 400h 55min eli keskimäärin 1h 10min jokaisena päivänä. Tai 16,7 vuorokautta yhteen putkeen vedettynä...
”Kuudestoista yö taas saapuu harjoituksineen, Ja kaikki paitsi triatlon on turhaa”
Kirjanpidon ulkopuolelle on jäänyt karkeasti arvioiden noin 80 tuntia työmatkapyöräilyä, hyötyliikunta pysykööt lestissään.
Seuraavassa kuvassa olen suhteuttanut lajikohtaiset harjoitustunnit triatlon-osasuoritusteni kestoihin (esim. Uinti: 66h 33min/1h 22min = 48,7). Tällä täysin liikuntatieteellistä taustaa vailla olevalla laskutavalla olen yrittänyt painottaa lajien välisiä suhteita, suhdeluku siis kertoo moniko kertaisesti kilpailussa lajiin käyttämäni ajan olen käyttänyt sen harjoitteluun.
Tällä tavalla laskien uinti nousee ykköseksi, vaikka sen kokonaisharjoitusmäärä oli vähäisin. Hyvä näin, sillä uintihan oli ja on edelleen ehdottomasti heikoin triatlonlajini, joten sitä pitikin harjoitella. "Kaikki pyöräily" kuvassa pitää sisällään maantieajon lisäksi myös trainerin ja spinningin.
Näin siis harjoittelin ja ihan hyvin onnistui. Seuraavaksi on silti luvassa ”mitä olisi voitu tehdä paremmin”-pohdinta, eihän mihinkään saa koskaan olla tyytyväinen:)
4 kommenttia:
Mielenkiintosia laskelmia! Olisitko jälkeenpäin viisastellen lisännyt uintitreeniä ja esim vähentänyt pyöräilyä sen kustannuksella? Että olisikohan sillä ollut minkälaista positiivista merkitystä uintisuoritukseen ja olisko pyöräily sitten kärsinyt suhteessa enemmän? Optimointia... Vai onko turha tuollaista edes spekuloida? Suoritushan oli ihan ihmeellisen hieno, ei sillä että jalkipyykkiä tarvitsisi pestä noiden osalta :D
Onko tulevaisuudessa jo uusia urheiluhaasteita, kenties lisää triathloneja näkyvissä, vai pystyisitkö koskaan urheilemaan ilman merkittävää tavoitetta? Aiotko nyt hiljentää treenitahtia vai jääkö vaihde päälle?
LD
Moikkelis,
kiinnitin heti huomiota juoksun vs. pyöräilyn suhteeseen (etenkin siis ulkopyöräilyn).
Jos siitä voi jotain analysoida, niin oot juossu aika paljon / pyöräillyt aika vähän :)
Etenkin kun huomioi juoksun rasittavuuden verrattuna pyörittämiseen, niin ei ihme että hyvin kulki se viimeinenkin osuus Tanskassa!
Ootko juossu lenkit pääosin asvaltilla?
PS: niinjuu ja eikun kohti uusia seikkailuja! :)
Tämähän oli mielenkiitoinen yhteenveto, minä kun rakastan taulukointia.: ) Odotan silti seuraavaakin postausta, minusta kun tuntui, että kaikki meni yhtä vaihtoa lukuunottamatta loistavasti.
LD: Uintia olisi voinut olla ohjelmassa enemmän. Uinnin harjoittelu kysyi minulta eniten motivaatiota, koska sen on heikkoutuneni, joten se saattoi välillä liian helposti korvautua esim. juoksulenkillä. Minun olisi piitänyt tehdä myös enemmän tekniikkaharjoitteita ja vähemmän pelkkää matkajurnutusta.
Tulevaisuuden haasteisiin palaan myöhemmin:)
Kispe: Yllätyin itsekin juoksun suuresta määrästä, en ollut tehnyt "osavuosikatsauksia", joten suhdeluvut paljastuivat minulle vasta juuri ennen kisaa yhteenvetoa taulukoidessa. En tiedä mitä viisaammat olisivat mieltä minun tasoisellani tästä painotussuhteesta... Juokseminen on "aikatehokasta", joten kiireisinä päivänä oli helppo turvautua nopeimpaan, eli juoksuun.
Toisaalta oli kyllä kiva lähteä maratonille hyvällä itseluottamuksella, en epäillyt maaliinpääsyä hetkeäkään eikä juoksu ollut mitenkään poikkeavan tuskaista.
Kaitaliina: Kiitos ja s'il vous plait
Lähetä kommentti