maanantai 7. maaliskuuta 2011

Elämän pienistä iloista, osa 2

Juoksu on siitä hieno harrastus, ettei siinä alkuun päästäkseen tarvitse tehdä suuria välinehankintoja, eikä hukata suuria summia rahaa ennen ensimmäistäkään hölkättyä kilometria. Päälle voi vetää reikäisen t-paidan ja vanhat rumat verkkarit ja lenkkipolulla voi kiitää siitä huolimatta kuin vanha tekijä (toki hyvillä tekstiileilläkin on paikkansa, ks. aiempi Men in tights-postaus:)). On kuitenkin yksi varuste, jonka kohdalla ei tule turvautua kaapin pohjan löydöksiin eikä perintökaluihin. Nimittäin juoksukengät!

Seuraavassa esittelen uusimmat juoksukenkäni, Asicsin Gel Kinsei 3:set.

Här!


Olen aina juossut Asicsin kengillä ja tarkemmin sanoen Gel Kayanoilla. Olen merkkiuskollinen, koska sopivan kengän löytäminen jo yhden valmistajan erilaisten mallien joukosta on riittävän hankalaa. Ja koska olen aina ollut tyytyväinen Asicsin kenkiin. Melko runsaan elopainon ja kuvitellun ylipronaation (jalkaterän kiertyminen pitkittäisakselinsa suunnassa ulospäin) vuoksi valitsin aina ylipronaatiotuetut ja hyvin vaimennetut Kayanot. Viime kesänä olin taas kerran hakemassa uusia Kayanoita kotiin ja erehdyin samalla testaamaan askellukseni urheiluliikkeen testimatolla. Tulokseksi tuli yllättäen neutraali askellus ylipronaation sijaan. Eikun siis neutraalimpaa kenkää katsastamaan. Asicsin lippulaivakenkä Gel Kinsei 3 sattui olemaan tarjouksessa ja edusti tällaista neutraalimpaa tuentaa, joten innostuin sellaiset hankkimaan.

Pakko kyllä myöntää, että ovat juoksuominaisuuksiltaan Kayanoita paremmat. Mitään uusia vaivoja ei ole ilmaantunut ja askel rullaa paremmin, kenkä on kevyempi mutta kuitenkin jollakin tapaa tukevampi ja jäykempi. Mutta...

Kengän kantapalat levenevät sisäsivulla kohti pohjaa siten, niiden reuna tulee kengän runkoa ulommas. Ja tästä seuraa...

Kantapalat hakkaavat juostessa naapurikenkään ja repivät sitä pikkuhiljaa rikki. Ja luonnollisesti osuvat ajoittain kipeästi kehräsluuhun. Ei tällaista vaan koskaan ennen Kayanoilla...!!!

Helpointa olisi tietenkin syytää juoksutekniikkaa ja virheellistä askellusta, mutta samana päivänä ostetut vaimon Kinsein sisäsyrjät repsottavat yhtäläisesti ja nilkan sivustat punoittavat samasta kohdasta. Helpointa varmaankin olisi edelleen syyttää koko perheen virheellistä askellusta... Mutta omituista kuitenkin. Ja harmilloista, koska kenkä on muuten ollut erinomainen. Kilometrejä on juostuna vasta n. 600.

Oletko sinä löytänyt elämäsi kengät vai onko etsintä vielä kesken?

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tervehdys! Olen itsekin merkkiuskollinen lenkkareideni suhteen. Itselläni on hirmu kapea lesti ja olen kevytrakenteinen juoksija, joten minulla parheiten toimii asics DS trainer. Malli lienee suunnattu pääasiassa kilpakengäksi, mutta minä olen juossut sillä loistokkaasti kaikki lenkkini :) Kiitokset erikoisesta ja mielenkiintoisesta blogistasi. Hanna

Anonyymi kirjoitti...

Hips,
kirjoitin hienon kommentin jossa kehuin taivaisiin Salomonin SpeedCross II maastojuoksukengän.
Kommentti hävisi kinkkulan kaivoon, mutta kengät on mahtavat :)
(mutta siis vain poluilla ja metsäteillä)

t. kispe

Alma kirjoitti...

Mulla on ollut "aina" Asicsin GT:t (:)) ja niissä käy kyllä sama homma.:/ Ja malleolit ruvilla.

Anonyymi kirjoitti...

Hih, jokos oot tottunut viljelmään tota vaimo-sanaa tekstissä? Ja sitten asiaan, Asicsin Gel-Nimbus kengät on ykköset, kaksi paria jo takana. Aiemmin juoksin pitkään Kayanoilla, mutta eihän mullakaan mitään ylipronaatiota ollut, Kayanot on myöskin turhan painavat mielestäni juoksukengiksi.

Peque kirjoitti...

Hanna: Kiitos. Olen itsekin aikeissa kokeilla seuraavaksi DS Trainereita. Nykyisillä kengillä on vielä kilometrejä edessä ja ajattelin kesäkaudeksi ottaa DS:t rinnakkaiskäyttöön. Katsotaan miten toimivat "isolla" miehellä.

Kispe: Pistin merkin ja mallin muistiin. Itselläni ei ole maastojuoksusta kokemusta juurikaan. Onko muuten tuollainen peruskenkä ihan toivoton polulla?

Alma: Geneettinen vika, q.e.d.

Anonyymi: Poistin vanhasta tutusta vaimokkeesta ke-päätteen ja avot, sujuu kuin tanssi.
Kayano on tosiaan melko raskas kenkä ja ehkä tarpeettoman tuettu ja jykevä monelle juoksijalle.

kispe kirjoitti...

Heippa, en oo mikään lenkkarituntija, mutta katukenkä on maastossa (poluilla) vähän kohlo, kun pohja on niin korkea. Maastokengässä matala ja huomattavasti voimakkaammin kuvioitu pohja antaa paremman tuntuman ja pidon alustaan.
Ja mikä tärkeintä, juoksu on silkkaa mahtavuutta poluilla!

SpeedCross II nimeen vannoo lähes kaikki suunnistajat, eikös se jo oo jotain :)

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tuntuu, että monet juoksevat pronaatiotuetuilla kengillä, vaikkeivat niitä tarvitsisi. Jostain syystä myyjät niitä innokkaasti suosittelevat, usein ihan suotta. Itselläni on ylipronaatiota, mutta käytän tukipohjallisia neutraalissa kengässä.

Itse käytin myös Asicseja vuosia (ja on yhdet tälläkin hetkellä), mutta hiljattain ostin ensimmäiset Mizunoni, eikä ole tarvinnut katua. Eivät jää varmasti viimeisiksi. Istuvat hyvin minun jalkaan - jalka jotenkin "uppoaa" napakasti syvälle kenkään.

- Laura

Peque kirjoitti...

Kispe: Kuuulostaa järkevältä. En ole koskaan juossut maastossa, mutta jos innostun, täytyy hommata Speedgrossit

Laura: Itsekin tosiaan painoin vuosikausia kuvitellun pronaation kanssa, miksiköhän se on niin suosittu legenda?