Olimme heinäkuussa purjehtimassa ja etukäteisodotukset saaristolaismaisemien valokuvausmahdollisuuksista olivat suuret. Suurin osa matkalla ottamistani kuvista oli merihenkisiä henkilökuvia, mutta metsästin aktiivisesti myös muuta kuvattavaa. Kävin rannoilla kävelemässä ja etsimässä kuvattavaa, mutta mitään inspiroivaa en kovin usein onnistunut löytämään. Ja vielä harvemmassa olivat onnistuneet otokset. Mutta aina välillä tärppäsi. Olin kesken purjehduksen ulkona ottamassa kuvia gastista, kun sain yllättäen vangittua kamerallani hienon minimalistisen näkymän.
188mm; f/4; 1/1250s; ISO 100
Nouseva saderintama ja kevyt sumu tekivät kuvasta lähes kontrastittoman, pelkkää loputonta tyhjyyttä. Ja yksinäinen purjevene, joka pyrkii pois kuvasta. Kuin viimeiset jäljelle jäänet, jotka yrittävät vielä pakoon?
9 kommenttia:
Sukellus suomalaiseen sielunmaisemaan ;)
Jep, alakuloisuus on kauneuden jaloin muoto!
Hieno kuva! Osallistu sillä vaikka johonkin Kesätunnelma 2012-kisaan. :)
Tuosta saisit hienon kanvas-taulun vaikka sängynpäätyseinään tai soffan päälle. Kuvassa on sellaista meditatiivista syvyyttä, voi vaan pysähtyä katsomaan ja antaa ajatuksen lipua purjeveneen siivellä...
-m
Blogisi olisi entistäkin upeampi, mikäli kuvat olisivat hippasen isompia! :-)
Anna: Kiitos! Kuva kieltämättä kuvaa aika hyvin kesää 2012.
-m: Hyvä idea, painatusta ei välttämättä edes heti huomaisi valokuvaksi. Kunnes löytää purjeveneen:)
heinis: Hyvä huomio, täytyykin vähän miettiä tuota blogin ilmettä, tekstiä ja kuvaa voisi esittää leveämmin.
Mä jäin vielä tuijottelemaan tuota kuvaa. Äärettömän rauhoittava. Onko sinulla mitään sitä vastaan, jos käytän sitä (työ)koneen taustakuvana?
Anna: Saat käyttää, kunhan et kehut omakses:) Tai saat kehua jos kehtaat...
No tekijänoikeusrikkomukset ei vielä kuulu harrastuspotentiaaliin. :) Kiitos.
Lähetä kommentti