Pitkän peruskestävyyslenkin edessä ihmiselimistö on vähän kuin vanha diesel-kone : Se ei heti halua startata, vaatii hehkutusta ja maanittelua sekä pari ärrä-päätä. Mutta käyntiin lähdettyään se rullaa kuin wc-paperitehdas, varmasti ja tasaisesti.
Riissel-Bemmi
Pitkä PK on vaativa mutta palkitseva ystävä, se on armoton ja pilkallinen kääntyessäsi kotia kohti ennen aikojaan, mutta palkitsee euforisella ololla kotiin päästyäsi. Se vaati kaksi tuntia viikossa vain itselleen.
Pitkä PK on myös loistava terapeutti, diesel-koneen ahmiessa asfalttia ehtii kaikki viikon aikana mieltä askarruttamaan jääneet asiat käydä läpi kerran jos toisenkin. Rauhallinen juoksu ei juurikaan vaadi keskittymistä, kyse on enemmän viitsimisestä kuin jaksamisesta. Ja patoutunut kiukku on helppo oksentaa lenkin aikana liiallista sykkeen nousua toki varoen. Ja tästä uuvuttavasta kahden tunnin psykoanalyysista PK ei veloita mitään. Ja se jaksaa kuunnella sinua puolisoa kärsivällisemmin... ja pidempään.
Pitkä PK on minulle viikon henkilökohtaisin kaksituntinen, en koskaan kaipaa sinne seuraa ja lähden sinne aina kelistä riippumatta. Kaikkien kynnelle kykenevien suomalaismiesten kannattaisi juosta pitkä PK kerran viikossa, harmittaisi sitten kotona ja nakkikioskin jonossa vähemmän.
6 kommenttia:
Totta joka sana - absolutely!
I
Juuri näin!
Joo paitsi että ei tosiaan oo miesten etuoikeus! Perheenäidit ne vasta terapialenkkinsä tarvitsevatkin. ;)
Anna: Ei missään nimessä etuoikeus, kunhan nyt vain suosittelin sitä miehille:) Sopii tosiaan ihan kaikille, joilla kroppa kestää kahden tunnin köpöttelyn,.
Ihana teksti ^^
Munkin suosikkiharjoitus on pitkä lenkki. Yleensä juoksen 25km eli noin 2,5h, mutta joskus lenkki venyy pidemmäksi ja joskus jää vähän lyhyemmäksi.
Lähetä kommentti