Triathlonpainajainen

Näin viime yönä erittäin aidontuntuisen triathlonpainajaisen. Näin toki sekavan tuntuisia kisaunia kesällä ennen täysmatkan suorittamista, mutta nyt minuun iski erittäin todentuntuinen painajainen lailla sadan salaman.

Oli muistaakseni Kalmarin täysmatkan kisassa, hyvin valmistautuneena. Uinti sujui jotenkin käsittämättömän helposti ja tämän jälkeen tässä kisassa lähdettiin juoksemaan. Maratonista suoriuduin todella vauhdikkaasti, aika oli muistaakseni 3:40.

Mutta sitten se katastrofi: Pyöräni oli varastettu vaihtoalueelta ja hurjassa vauhdissa oleva suoritukseni hyytyi siihen. Ja uni jäi tietenkin tässä vaiheessa junnaamaan paikalleen ja varastettua pyörää surkuteltiin yhdessä edesmenneen isoäitini kanssa oikein kunnolla. Kisajärjestäjän mielestä asia oli omaa syytäni, olinhan jättänyt pyörän ilman vartiointia:) Kun lopulta korvaava menopeli löytyi, uni oli jo harhautunut niin pahasti alkuperäisestä juonestaan (oltiin kesämökillä saunassa), ettei kisaradalle enää ollut paluuta:)

Näetkö sinä koskaan liikuntaan/urheilusuorituksiin liittyviä painajaisia?

Kuva

Näin viikolla kuusi (43)

Tällä viikolla suoriuduin tehoharjoittelun perinteisestä initiaatioriitistä, sain vetoharjoittelussa "laatan lentämään". Verenmaku suussa on tuttu juttu budoharrastusajoilta, mutta tämä oli uusi elämys kestävyysharjoittelun jännittävässä maailmassa. Koko viime treenikauden minua vaivasi tunne siitä, että treenasin jatkuvasti mukavuusalueella ja niin sanotusti pappakovaa. Tämän hetkisen treeniohjelman tehoharjoitukset ovatkin onneksi jotakin ihan muuta!

Ma: Juoksu PK (+loppuveto), 20km, k-syke 146, 1h 55min

Ti: Uinti, tekniikkaharjoitteita, 40min

Ke: Pyöräily (trainer), pyöritystekniikkaa ja vetoja, 41min

To: Juoksu (verryttely), 6km, 40min

Pe: Lepo

La: Lepo

Su: Juoksu, ylämäkivetoja ja polvenostojuoksua, k-syke 156, max 182, 49min

Uinti, tekniikkaharjoituksia ja vetoja, 40min

Yhteensä 5h 25min

Kesälaitumet 2012: ensimmäinen päivitys

Lokakuun loppupuolella kaikki tulevaisuutta koskevat pohdinnat on tapana aloittaa toteamalla ulkoilman ankeus ja lisääntyvän pimeyden uuvuttava vaikutus. Nyt teen poikkeuksen, sillä ulkona on kertakaikkisen hieno syysilma ja pimeys on viime aikoina näyttäytynyt enemmänkin tunnelman luojana kuin viejänä.

Kestävyysliikunnan harrastajille tämä vaihe syksystä on kuitenkin jo se, jolloin seuraavan kevään ja kesän kisatapahtumiin osallistuminen alkaa pyöriä mielessä. Osa huippusuosituista tapahtumista on jo loppuunmyyty, mutta suurimpaan osaan pääsee vielä mukaan köyhdyttämällä itseään osallistumismaksun verran. Tämä on sinänsä hieman ongelmallista, koska harva tietää tässä vaiheessa luotettavasti tulevan kevään ja kesän aikataulujaan, lomiaan, terveydentilaansa tai elämäntilannettaan. Pieni riski on siis otettava, kun verkkopankissa käy suhauttamassa tilisiirron eteenpäin. Toisaalta hyvissä ajoin tehty investointi saattaa myös toimia ratkaisevana motivaattorina talven pimeinä iltoina sohvan kutsuessa lenkkipolkua houkuttelevammin.

Tein itse tänään ensimmäisen tulevaa kisakautta koskevan päätökseni ja ilmoittauduin ASICS Stockholm Marathonille, joka juostaan 2.6.2012.

Olen juossut maratonin viimeksi (ja ainoan kerran) vuonna 2003 samassa juoksutapahtumassa. Kuluneen vuoden elokuussa tosin juoksin marathonia vastaavan matkan Köpiksen triathlonissa, mutta varsinaiselle maraton-lähtöviivalle olen astumassa ensi kesänä vasta toista kertaa. Tulevan kesän pääkilpailut tulevat olemaan menneen kesän tapaan triathloneja, mutta niiden määrästä ja laadusta en ole vielä tehnyt päätöksi. Sen sijaan päätin historiallisesti olla asettamatta aikatavoitetta tälle maratonille, jottei harjoittelu muuttuisi paineen alla liian juoksupainotteiseksi. Tulen siis keväälläkin treenaamaan kaikkia kolmea lajia, maraton menkööt miten menee.

Minkälaisia kuntoilutavoitteita sinulla on kaudelle 2012?

Näin viikolla viisi

Juuri päätymässä oleva harjoitusviikko on ollut varsin tasapainoinen ja suunnitelmien mukainen. Uuden juoksutekniikan harjoittelu on edennyt mukavasti, tällä viikolla tein pitkän peruskuntolenkin juoksemalla saman matkan samassa ajassa 10 yksikkö matalammalla sykkeellä verrattuna edellliseen viikkoon. Alkaa siis rullata.

Ma: Uinti, tekniikkaharjoituksia, 45min
Ti: Juoksu, PK, 20km, k-syke 146, 1h 52min
Ke: Lepo
To: Spinning, vauhtikestävyys, k-syke 160, 1h
Pe: Kuntosali, 40min
La: Pyöräily, trainer, PK + 3 vetoa, k-syke 133, 2h
Su: Uinti, tekniikkaharjoituksia, 40min

Yhteensä 6h 57min

Sitä isona mitä pienenä

Alma esitti edellisen ylipainoon liittyvät postaukseni yhteydessä mielenkiintoisen kysymyksen siitä, missä määrin lapsuuden ylipaino ennustaa aikuisuuden lihavuutta.

Journal of Pediatrics:ssa julkaistiin vastikään suomalainen kohorttitutkimus, jossa oli vuodesta 1980 asti seurattu 3000-4000 lapsen ja nuoren verenpaineen, rasva-aineenvaihdunnan ja painoindeksin kehitystä lapsuudesta aikuisuuteen.

Tässä tutkimuksessa päädyttiin siihen, että lapsuusiän lihavuus ennustaa aikuisiän lihavuutta 94-96% prosentin todennäköisyydellä. Lapsuusiän lihavuus ei kuitenkaan ollut kovin sensitiivinen ennusmerkki, sillä ainoastaan 23-31% aikuisiän lihavista oli ollut lapsena lihavia.

Eli karkeasti yhteenvetäen lähes kaikki lihavat lapset ovat lihavia aikuisena, mutta suurempi osa aikuisiän lihavista on ollut normaalipainoisia lapsena.

Tämä oli siis vain yksi suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus, en tehnyt aiheesta laajempaa kirjallisuuskatsausta.

Lähde: Tracking of Serum Lipid Levels, Blood Pressure, and Body Mass Index from Childhood to Adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

The Journal of Pediatrics, Volume 159, Issue 4, October 2011, Pages 584-590

Näin viikolla neljä

Flunssaviikon jälkeen pääsin taas viime viikolla takaisin kuntoilun pariin ja olo oli kuin kevätlaitumelle kirmaavalla vasikalla: intoa löytyi taitoa enemmän. Maanantaina juoksin ensimmäisen pitkän PK:n uutta juoksutekniikkaa soveltaen ja tämä tempaus paljasti tiistaiaamuna alaraajoistani suuren määrän ilmeisen huonokuntoisia lihasryhmiä... Ohjelmassa oli myös kauden ensimmäinen spinning ja mahdollisesti viimeinen maantiepyörälenkki, kesä kohtaa syksyn.

Ma: Juoksu, PK (tai tästä tuli VK, uudella tekniikalla ei sykkeet pysyneet kurissa...seli seli), 20km, k-syke 155, 1h 52min

Ti: Uinti, tekniikkaharjoitteita, 1h

Ke: Pyöräily, trainer, pyöritysharjoituksia ja vetoja, k-syke 141, max 171, 40min

To: Spinning, max-syketunti, k-syke 167, max 192 (hevii!!!), 1h

Pe: Lepo

La: Maantiepyöräily, 71km, k-syke 131, 2h 59min

Su: Juoksu, tekniikkaharjoitteita ja ylämäkivetoja, k-syke 153, max 181, 40min

Yhteensä 8h 11min

Tällaisia viikkoja toivon lisää tulevalta syyskaudelta, lihakset kipeinä lähes kaiken aikaa mutta fiilis katossa. Uintia olisi saanut ohjelmassa kerta enemmän, mutta käytännön syistä viikko muokkautui tällaiseksi.

Komeroon päässyt koira

Koira on siitä sukkela eläin, että ruokakomeroon karattuaan se saattaa popsia kaapin sisältöä holtittomassa ahmimispuuskaassaan niin antaumuksella, että seurauksena on mahalaukun repeäminen ja melko nopea manan majoille siirtyminen. "Viisaamminkin olisit voinut toimia" toteaa omistaja Mustille ja kuoppaa sen nopeasti ennen lasten kotiin tuloa ja kertoo heille haukun päättäneen muuttaa Ruotsiin.

Pitää olla pikkusen...

Ihmisen on syytä kuitenkin olla tuntematta liikaa ylemmyydentunnetta itsensä hengiltä syöviä lemmikejään kohtaan. Kun katsoo maailmaa tavallisen ihmisen silmin, niin nähdä voi sen lihavuuden... Tämän maailman ihmiset syövät parhaillaan itseään hengiltä, vauhti on vaan hitaampi mutta lopputulos yhtä tappava.

Arvostettu brittiläinen lääketieteenjulkaisu The Lancet nosti tänä syksynä artikkelisarjassaan kattavaan tarkasteluun globaalin lihavuusepidemian. Ja se oli melkoisen karua luettavaa. Liikamäärin maallista hyvää luidensa ympärille on maailmassa tällä hetkellä kartuttanut 1,46 miljardia ihmistä, joista lihavia (BMI> 30kg/m2) on 502 miljoona. Ja mansikkana kakun päällä on 170 miljoonaa lihavaa lasta.

Lihavuusepidemia on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan ja se käyttäytyy tyyppillisesti seuraavasti: Köyhän maan kehittyessä lihoaa ensimmäisenä yhteiskunnan yläluokka, mutta varallisuuden kasvaessa lihavuustaakka siirtyy vaikeimpana alempiin/alimpiin sosiaaliluokkiin. Kehittyneissä länsimaissa lihavuusepidemia halkaisee kaikki sosiaaliluokat, punkeroita löytyy sekä toimitusjohtajista että puistokemisteistä, vaikka myös täällä ongelma on suurimmillaan köyhemmissä väestönosissa.

Toisin kuin muissa ihmiskunnan vitsauksissa, kuten tupakoinnissa, lihavuuden kasvu ei ole taittunut tai lähtenyt laskuun missään maailman kolkassa. Me siis lihoamme ja lihoamme.

Tupakointi on hieno esimerkki siitä, miten vielä muutamia vuosia sitten täysin arkipäiväisestä ja hyväksytystä tavasta on tullut hankala epäsosiaalinen haitta, tupakoijat palelevat nykyään takapihalla syöpäkääryleineen. Ei se silti sitä tarkoita, että sota tupakkaa vastaan olisi voitettu, mutta asenneilmapiirissä on tapahtunut hieno muutos.

Lancetin artikkelien kirjoittajat peräävät yhteiskunnallista ja poliittista heräämistä lihavuusepidemian edessä. Mukaan halutaan sekä terveydenhuollon toimijat että muut yhteiskunnalliset vaikuttavat tahot. Ihmetystä herättää taas kerran hidas ja kankea reagoiminen ongelmaan, joka on ollut nähtävissä jo pitkään.

Lihavuus oli pitkään evolutiivinen etu eloonjäämistaistossamme. Pläskin ihannointi kuului pula-ajan mummojen ajatusmaailmaan, mutta heidän jo muutettua kirkkomaalle voisimme päivittää ajatusmaailmamme tälle vuosituhannelle. Lihavuudesta pitää voida ja uskaltaa puhua. Niin kauan kun yksilö on yhteiskunnan jäsen ja suunnitelee maksattavansa mahdolliset lihavuuskompilkaatioidensa kustannukset veronmaksajilla, ei lihavuus ole hänen yksityisasiansa vaan yhteiskunnallinen ongelma. Ja siihen vaikuttavista tekijöistä tulee keskustella avoimesti, muistaen se perusfakta, että syyllistäminen on helppoa ja muutos vaikeaa.

Elintason nousu avasi ihmiselle komeron oven. Kuka houkuttelisi hänet sieltä pois..?

Lähde: The Lancet, volume 378, 27 August 2011

Kuva

Näin viikolla kolme

Viime viikosta ei harjoittelun osalta ole paljon kauniita sanoja sanottavana. Syysflunssa saapui taas vuosittaiselle vierailulleen ja ilahdutti minua seitsemän päivän potemisella ja yhtä pitkällä liikuntatauolla.

Eli koko viikko siis kului sairastellessa! Ei hyvä.

Pitkän PK:n sietämätön keveys

Pitkän peruskestävyyslenkin edessä ihmiselimistö on vähän kuin vanha diesel-kone : Se ei heti halua startata, vaatii hehkutusta ja maanittelua sekä pari ärrä-päätä. Mutta käyntiin lähdettyään se rullaa kuin wc-paperitehdas, varmasti ja tasaisesti.

Riissel-Bemmi

Pitkä PK on vaativa mutta palkitseva ystävä, se on armoton ja pilkallinen kääntyessäsi kotia kohti ennen aikojaan, mutta palkitsee euforisella ololla kotiin päästyäsi. Se vaati kaksi tuntia viikossa vain itselleen.

Pitkä PK on myös loistava terapeutti, diesel-koneen ahmiessa asfalttia ehtii kaikki viikon aikana mieltä askarruttamaan jääneet asiat käydä läpi kerran jos toisenkin. Rauhallinen juoksu ei juurikaan vaadi keskittymistä, kyse on enemmän viitsimisestä kuin jaksamisesta. Ja patoutunut kiukku on helppo oksentaa lenkin aikana liiallista sykkeen nousua toki varoen. Ja tästä uuvuttavasta kahden tunnin psykoanalyysista PK ei veloita mitään. Ja se jaksaa kuunnella sinua puolisoa kärsivällisemmin... ja pidempään.

Pitkä PK on minulle viikon henkilökohtaisin kaksituntinen, en koskaan kaipaa sinne seuraa ja lähden sinne aina kelistä riippumatta. Kaikkien kynnelle kykenevien suomalaismiesten kannattaisi juosta pitkä PK kerran viikossa, harmittaisi sitten kotona ja nakkikioskin jonossa vähemmän.

Näin viikoilla yksi ja kaksi

Aloitan taas viikoittaisten harjoittelupäivitysten julkaisemiset. Syyskauden treenin aloitin viikolla 38, jonka olen numeroinut kalenteriini harjoitusviikoksi numero yksi. Jatkossa triathlonvouhotuksen etenemistä seurataan tästä etenevien numeroinnein.

Viikko 1 (38)

Ma: Pyöräily (trainer); PK, k-syke 131, 2h 1min

Ti: Juoksu; teknikka/vetoja, 8,5km, k-syke 160, max 179, 43min

Ke: Pyöräily (trainer); tekniikka/vetoja, k-syke 129, max 174, 55min

To: Lepo

Pe: Juoksu; vetoja/tekniikka, 6km, k-syke 155, max 180, 35min

La: Juoksu; PK, 15km, k-syke 136, 1h 3omin

Su: Uinti; tekniikkaharjoitteita, 1h

Yhteensä 6h 44min

Viikko 2 (39)

Ma: Pyöräily (trainer); tekniikka/vetoja, k-syke 132, max 174, 45min

Ti: Kuntosali; 30min

Ke: Pyöräily (trainer); PK/vetoja, k-syke 133, max 172, 2h

To: Uinti; tekniikkaharjoitteita, 45min + Juoksu; tekniikka/vetoja, k-syke 153, max 181, 41min

Pe: Kuntosali; 30min

La: Lepo

Su: Lepo

Yhteensä 5h 11min

Kuva